Vapaaehtoistyö toi mukanaan kaivatun yhteisön

”Vapaaehtoinen on tasa-arvoinen muiden kanssa”

Jo töissä ollessaan Laila tiesi, että hän halusi työelämästä poisjäädessäänkin yhteisön johon kuulua. Ihmisten auttaminen kulkee hänellä sydämessä. Laila vastaa nyt kaksi kertaa viikossa Mikkelin kriisikeskuksessa valtakunnalliseen kriisipuhelimeen 09 2525 0111.

Lailalla oli kaksi vaatimusta: hän halusi vapaaehtoistoiminnasta oman yhteisönsä sekä työ ei saanut tuntua työltä.

  • Lisäksi olin päättänyt, että kasvotusten en enää ihmisten auttamistyötä tee. Anonymiteetti sopii minulle.

Kriisipuhelimessa vastaaja ei näe soittajan puhelinnumeroa ja tietää vain sen, mitä soittaja kertoo. Tietoa ei ole edes siitä mistä Suomea puhelimeen soitetaan ja missä vastataan.

Minkälaista on vapaaehtoistyö kriisipuhelimessa? Annetaan kriisikeskuksen vapaehtoistyöstä vastaavan Kati Stålhandin ja vapaaehtoisena päivystävän Lailan kertoa omin sanoin:

  • Ensimmäisenä puhelimessa kuulostellaan, mikä on soiton taustalla. Pitää varautua monenlaiseen soittajaan, ja joskus menee pidemmänkin aikaa, ennen kuin soiton todellinen syy tulee esille. Tärkeää on, että ääni on ystävällinen ja neutraali. Kysymysten suhteen pitää olla erityisen varovainen sekä millä äänensävyllä ne esittää, Laila sanoo.

Kriisipäivystäjä on ensisijaisesti kuulija. Osa soittajista on soittanut jo joskus aiemminkin, mutta jokaisen päivystysvuoron aikana tulee uusia soittoja. Soiton taustalla on usein ihmissuhdeongelmat, paha olo tai arjesta selviytymisen haasteet.

  • Sillä on suuri vaikutus, että tulee kuulluksi, vaikka soittajan tilanne ei ole soiton aikana muuttunut. Emme tiedä mitä soiton jälkeen tapahtuu, mutta olemme läsnä siinä hetkessä, kertoo Kati.

Laila painottaa, että päivystystyöhön lähteminen edellyttää harkintaa, jos omassa elämässä on isoja haasteita. Vapaaehtoistyön on hyvä lähteä puhtaalta pöydältä.

  • Joskus, varsinkin nuorten kohdalla, jään miettimään, että soittikohan hän minne ohjasin tai mitähän hän teki. Mutta muuten en juurikaan jää päivystysvuoron jälkeen miettimään.

Koronan myötä Laila lisäsi päivystyskertojaan kahteen viikossa. Sen enempää vapaaehtoistyöntekijän ei suositellakaan viikossa tekevän, mutta miten korona näkyy soitoissa?

  • Alussa soitoissa korostui pelko omasta tai läheisen sairastumisesta, mutta myöhemmin keväällä, kesällä ja nyt on tullut huoli siitä, mihin kaikkeen se vaikuttaa: työhön ja lähisuhteisiin. Lisäksi korona on tuonut yksinäisyysaspektin, ei voi tavata läheisiä, joita normaalisti voi. Tai ei halua huolestuttaa läheisiä jo entisestään, Kati ja Laila kertovat.

Miten kriisikeskus pitää huolta vapaaehtoisistaan?

  • Vapaaehtoisille järjestetään työnohjausta kerran kuukaudessa, lisäksi tarpeen mukaan puheluita voi purkaa useamminkin, vaikka kesken vuoronsa. Kriisikeskus järjestää vapaaehtoisille myös koulutuksellisia tukihenkilötuokioita ja virkistäytymistilaisuuksia, Kati kertoo.
  • On äärimmäisen tärkeää, että täällä kriisikeskuksella vapaaehtoisia kohdellaan työntekijöiden kanssa tasa-arvoisena, Laila lisää.

Koronan vaikutukset näkyvät:

Vuoden alusta lähtien valtakunnallinen kriisipuhelin 09 2525 0111 on toiminut ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Puolen vuoden aikana soittoyrityksiä on ollut 128 800, joka on 44 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden saman ajanjakson aikana. Vastattuja puheluita on ollut 43 000, joka on 60 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.


Lue lisää